Suomi tuki Espanjaa maastopalojen hallinnassa - FI GFFF suoritti ensimmäisen hälytystehtävänsä

Suomen maastopalomuodostelma (FI GFFF) osallistui Espanjan Galiciassa laajojen maastopalojen sammuttamiseen ja hallintaan 18.–26.8.2025. Operaatio toteutettiin Espanjan viranomaisten avunpyynnön mukaisesti EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Suomesta lähetettiin 26 hengen vahvuinen muodostelma, jonka koko suorituskyky oli Espanjan käytettävissä 20. elokuuta alkaen.

Kyseessä oli historiallinen hetki: ensimmäistä kertaa FI GFFF hälytettiin kansainväliseen tehtävään ja edellisestä Suomen kansainvälisen pelastusmuodostelman Finn Rescue Team (FRT) tehtävästäkin oli jo kohta 20 vuotta. Operaatio osoitti, että Suomi on valmis tukemaan Euroopan unionin jäsenvaltioita vakavissa maastopalotilanteissa ja että suomalainen osaaminen kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Suomen maastopalomuodostelma on osallistunut edellisinä vuosina niin Portugalin kuin Kreikan osalta niin sanottuihin valmiussiirtoihin, joissa EUn on etukäteen sijoittanut strategisesti valituille alueille pelastajia maastopalojen avuksi. Näiden kokemusten kautta on prosessit ja toimintamallit saatu hiottua vastaamaan ”kovan keikan” vaatimuksia.

Yhteistyössä Espanjan viranomaisten kanssa

Isäntäorganisaationa toimi Espanjan sisäministeriön alainen Dirección General de Protección Civil y Emergencias (DGPCE) yhdessä Galician aluehallinnon viranomaisten kanssa, jotka vastasivat operatiivisesta toiminnasta.

Suomalaisten tehtävät jakaantuivat sammutustöihin ja hallinnollisiin järjestelyihin sekä espanjalaisten viranomaisten tukemiseen. Kenttätyössä suomalaiset asiantuntijat osallistuivat mm. maastopalojen rajaamiseen, sammuttamiseen, rajoituslinjojen tekemiseen ja muihin tukitoimiin. Muodostelman hallinnossa huolehdittiin päivystysjärjestelyistä, työvuoroista sekä henkilöstön hyvinvoinnista. Nämä kaikki ovat tärkeitä toiminnan peruspilareita vaativissa olosuhteissa.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun FI GFFF:n hälytyskäytännöt ja prosesseja sovellettiin kansainväliseen onnettomuustilanteeseen. Kokemus oli opettavainen ja vahvisti käsitystä siitä, että Suomi pystyy toimimaan nopeasti ja tehokkaasti myös kansainvälisissä tehtävissä.

Valmistelut ja operatiivinen arki

Operaation onnistumista tuki se, että jo aiemmissa valmiussiirroissa, kuten Portugalissa vuonna 2024 saatuja kokemuksia oli hyödynnetty asiakirjojen, työvuorosuunnittelun ja hallinnon prosessien kehittämisessä. Näin valmiiden pohjien kautta Espanjan tehtävässä pystyttiin toimimaan nopeasti ja järjestelmällisesti.

Päivittäinen toiminta rakentui selkeiden työvuorojen, päivystysjärjestelyjen, huoltojen, muonitusten täydentämisten ja majoitustilojen ylläpidon ympärille. Jokaiselle oli tehtävälle lähtiessä annettu selkeät roolit, joita Espanjassa toteutettiin. Hallinnon ja muodostelman rakenne oli kuitenkin suunniteltu joustavaksi, jossa oli mahdollistettu myös muiden tehtävien toteuttaminen tarvittaessa. Näillä järjestelyillä varmistettiin operatiivisen suorituskyvyn lisäksi henkilöstön jaksaminen.

Arvokkaat opit Suomelle

Espanjan maastopalot olivat poikkeuksellisen haastavia ja antoivat mahdollisuuden testata muodostelman kyvykkyyttä käytännössä.

Kokemusten perusteella Suomi sai arvokasta tietoa mm.:

• Hallinnon prosessien soveltuvuudesta kansainvälisiin operaatioihin
• Sammutustaktiikan ja -tekniikan sekä välineistön toimivuudesta erilaisissa maasto-olosuhteissa
• Logistiikan ja henkilöstön suorituskyvyn ja kyvykkyyden tasosta
• HNS -toiminnan (isäntävaltion tukitoimet) kehitystarpeista Suomessa
• Vastatulitekniikoiden käytöstä laajoissa maastopaloissa

Operaatio vahvisti myös Suomen asemaa aktiivisena toimijana Euroopan pelastuspalvelumekanismissa. Kansainvälinen yhteistyö Espanjan viranomaisten kanssa sujui hyvässä hengessä, ja suomalainen panos otettiin arvostaen vastaan.

Tämän tehtävän kautta FI GFFF:n osaaminen kehittyi merkittävästi. Samalla se loi pohjaa tuleville kansainvälisille operaatioille, joissa voimme entistä paremmin hyödyntää oppejamme ja vahvuuksiamme.

Pohdintaa

Espanjan operaatio 2025 jää historiaan ensimmäisenä, mutta toivottavasti ei viimeisenä FI GFFF:n kansainvälisenä hälytystehtävänä. Se osoitti, että Suomi kykenee tukemaan kumppaneita vakavissa kriisitilanteissa ja vahvisti samalla kotimaista valmiutta maastopalojen hallintaan.

Kertyneiden kokemusten pohjalta voidaan kehittää niin hallintoa, taktiikkaa kuin tekniikkaakin, jotta Suomi on jatkossa entistä valmiimpi vastaamaan nopeasti maastopalojen aiheuttamiin haasteisiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Erityisesti toiminnassa tulee ymmärtää se, että olimme auttamassa toisen valtion viranomaisia, jotka määrittelivät Suomen muodostelmalle tehtävät, joissa meistä oli heidän näkökulmastaan eniten hyötyä.

Suomella on nyt hyvät edellytykset kehittää edelleen maastopalojen sammuttamiseen liittyviä toimintamalleja. Kertyneet kokemukset ovat olleet arvokkaita ja antavat enemmän kuin vievät. Jatkossa meidän tulee syventää osaamistamme erityisesti maastopaloissa tarvittavien suorituskykyjen osalta, esimerkiksi kehittämällä modulaarisia ratkaisuja välineistön ja henkilöstön helikopterikuljetuksiin sekä vastatulitekniikoihin.

Erityiskiitos muodostelman aikanaan innovoineille pelastusjohtaja Jani Kareiselle (Etelä-Karjalan pelastuslaitos) ja pelastusylitarkastaja Pekka Tiaiselle (sisäministeriö), jotka ovat toimineet tämän koko muodostelman innovaattoreina sekä käynnistäjinä.

Teemu Veneskari

Pelastuspäällikkö

FI GFFF Maastopalomuodostelman johtaja