Koronapandemia koettelee pelastustoimia ympäri maailman

CTIF järjesti 22.4. ajankohtaisseminaarin, jossa kuultiin koronapandemian vaikutuksesta Japanin, Yhdysvaltojen ja Belgian pelastustoimiin. Vaikka maat ovat hyvin erilaisia, yhteisiäkin piirteitä löytyi taistelussa koronaa vastaan.

Varautumisen uudet muodot

Japanin Fire and Disaster Management Agencyn (FDMA) kansainvälisten asioiden vastaava Takashi Endo kertoi, miten Japanin kaltaisessa maassa korona ei ole ainut asia, mihin tulee aktiivisesti varautua – sillä esimerkiksi luonnononnettomuudet eivät katso aikaa eikä paikkaa.

Väestönsuojia mietittäessä tuli pohtia, miten välttää kolme C:tä: crowded places (väentungoksia), close contact (läheisiä kanssakäymisiä) ja confined spaces (ahtaita tiloja). Evakuointeja väestönsuojiin harjoiteltiin simulaatioin sekä fyysisesti. Lisäksi harjoiteltiin tilannetta, jossa evakuoidulla epäiltiin olevan koronatartunta.

Vastaavasti Yhdysvalloissa protokollat hälytystilanteissa tuli miettiä uudelleen. Don Lombardi, palopäällikkö Lakewoodista, Coloradosta sekä Metro Fire Chiefs’n varapuheenjohtaja kertoi, miten hälytyksen tullessa tehtiin ennakkokartoitusta mahdollisen infektion varalta. Lisäksi mietittiin, miten hälytykselle mennään.

Koronan tuomat ongelmat – logistiikka ja viranomaisapu

Yhdysvalloissa logistiikka oli iso ongelma. Suojatavarat loppuivat ja hätätilanteissa käytössä oleva Emergency Use Authorization (EAU) otettiin käyttöön liian myöhään. Pelastustoimen piti alkaa omaksi edunvalvojakseen – he olivat terveydenhuollon kanssa koronataistelun kärjessä, mutta ainoastaan terveydenhuolto sai tukea julkisuudessa ja esimerkiksi varusteiden muodossa. Samoin osavaltioille myönnetyn tuen saamiseksi jouduttiin tekemään vaikuttamistyötä. Sekä liittovaltion että osavaltioiden tuki oli puutteellista.

Materiaaleihin liittyviä haasteita oli myös Belgiassa, jonka tilanteesta kertoi Lisa Legros, joka johtaa Brysselin pelastuslaitoksella vaarallisten aineiden tiimiä. Kertakäyttöisiä suojavarusteita kierrätettiin ja materiaaleja yritettiin saada eri verkostojen kautta. Myös Brysselissä oli kokemus, että ylemmiltä tahoilta ei saatu tarvittavaa tukea.

Japanissa FDMA puolestaan tarjosi apuaan paikallisviranomaisille tarjoamalla ohjeistuksien lisäksi tarkistuslistoja ja vastauksia yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin. Katastrofeissa käytettyjä hälytysjärjestelmiä hyödynnettiin tiedon jakamisessa kansalaisille. FDMA jakoi lisäksi paikallisviranomaisten avustuksella 240 000 radiovastaanotinta kansalaisille kotiin, joiden kautta jaettiin myös tietoa ja ohjeita.

Yhdysvalloissa informaatio politisoitui hyvin nopeasti, sekä suojautumiseen ja tartuntoihin että rokotuksiin liittyvä. Tämä aiheutti ongelmia sekä hälytystilanteissa että pelastajien keskuudessa. Rokotusten hyväksyttävyys vaihtelee maassa ja osavaltioissakin suuresti. Metro Chiefs pyrkii hälventämään väärää tietoa viestinnällään; heidän mantransa on ”communicate, educate, vaccinate” (viesti, opeta, rokota).

Japanissa korona ei ollut iso ongelma palomiesten keskuudessa, sillä varotoimet otettiin tosissaan. Toista oli esimerkiksi Belgiassa, jossa henkilöstön tartunnat olivat haaste. Siellä usea pelastaja joutui sairaalaan, mutta kuolemantapauksilta vältyttiin.

Sopeutumista ja venymistä

Legroksen tiimi on vastannut pandemian aikana Brysselissä mm. ambulanssien desinfioinneista, joita on tehty keskimäärin 84 päivässä, kiireisimpinä päivinä 116. Myös esimerkiksi poliisiautoja on desinfioitu. Ulkonaliikkumiskiellot vähensivät ensimmäisen aallon aikana perinteisiä pelastuslaitoksen tehtäviä n. 40 prosenttia, mikä takasi henkilöstön riittävyyden desinfiointiin. Haasteita kuitenkin oli: esimerkiksi materiaalin saatavuus (suojapuvut, maskit, hansikkaat, desinfiointiaineet) oli heikkoa eikä pelastuslaitokset saaneet asiaan tukea maan hallitukselta.

Toisen aallon aikaan ei ollut ulkonaliikkumiskieltoja, mikä aiheutti painetta henkilöstön saatavuudelle ja kuormitti henkilöstöä. Tähän aaltoon pelastuslaitos sai apua Belgian armeijan CBRN-tiimiltä, joka perusti toisen desinfiointilinjan. He ovat olleet apuna myös nyt kolmannen aallon aikana ja ovat desinfioineet pelkästään huhtikuun aikana 430 ambulanssia.

Legros kertoi, että vuoden aikana on opittu paljon. On tärkeää valmistautua pahimpaan, ja pitää kaikki valmiudessa. Kansalliset ja kansainväliset verkostot ovat tarjonneet vertaistukea ja hyviä käytäntöjä. Henkilöstön hyvinvointi ja motivaation ylläpitäminen osoittautuivat vaikeaksi, eikä siihen ole löytynyt helppoja keinoja.  

Webinaarimateriaalit saataville

Koronavasteen lisäksi webinaarissa käsiteltiin mm. Beirutin räjähdystä, LNG:tä ja maastopaloja kriittisen infrastruktuurin uhkana. Materiaalit tulevat saataville www.ctif.org -sivustolle.