CTIF - Ajankohtaista

Suomi on valmis valloittamaan Villachin

Heinäkuussa 2017 yli 3000 palokuntalaista sekä lukuisat fanijoukot kokoontuvat Villachiin, Itävaltaan, kun CTIF järjestää 16. kansainväliset palokuntakilpailut. Kaikkiaan viikon kestävässä tapahtumassa on luvassa tiukkojen suoritusten lisäksi mm. nuorten leiriolympialaiset, kansojen esittäytyminen, ”Toughest Firefighter” -näytös sekä CTIF:n vuosittainen edustajakokous.

 

Villachiin lähdössä ensikertalaisia ja konkareita

CTIF on järjestänyt kansainvälisiä palokuntakilpailuja vuodesta 1961 lähtien, aina neljän vuoden välein.  Suomesta pisimpään on ollut mukana Pyhäsalmen VPK, joka astui kansainväliselle kisakentälle miesten A-sarjassa ensimmäisen kerran jo 1960-luvun alussa. Pertti Syväniemi on kaksia kisoja lukuun ottamatta ollut mukana vuodesta 1977 lähtien, vaikka ensimmäisissä kisoissa hän ei mahtunutkaan joukkueeseen.

- Pyhäsalmi on ollut mukana sittemmin jokaisessa kisassa, joten perinteet velvoittavat – vaikka pääsyy osallistumiseen on kuitenkin joukkueen jäsenten halu kilpailla, linjaa Syväniemi.  

Myös Taivassalon VPK on ollut mukana pitkään, vuodesta 1977 lähtien. Villachissa mukaan mahtuu myös ensikertalaisia, kuten Salon nuorten joukkue. Salo osallistui vuonna 2016 ensimmäistä kertaa Suomen karsintoihin ja selvisi heti ensi yrittämällä kisoihin.

- Salo on pärjännyt viime vuosina upeasti alue-, liiton-, ja valtakunnallisen tason kilpailuissa, joten haluttiin lähteä katsomaan mihin panokset riittävät CTIF-kilpailuissa. Me kouluttajat kyllä tiesimme, että tästä porukasta löytyy taitoa ja halua pärjätä myös isoissa kisoissa, kertoo Minttu Nurmi, Salon VPK:n kouluttaja.

 

Suomen delegaatio yli 130-hengen vahvuinen

Suomen delegaation johtaja, Ilkka Horelli, oli ensimmäisen kerran mukana vuonna 2001 Kuopion CTIF-kilpailuissa. Horellilla on pitkä kokemus myös delegaation johtamisesta, sillä hän on ollut kyseisessä tehtävässä vuodesta 2007 lähtien.

- Delegaation johtajan tärkein tehtävä on tehdä itsenä tarpeettomaksi kilpailuviikon aikana. Tärkeintä on huolehtia siitä, että kilpailijoilla, tuomareilla ja tulkeilla on asiat järjestyksessä ja käytännön asiat sujuvat hyvin kilpailuviikon aikana yllättävissäkin tilanteissa.

Nuorten delegaation johtaja Päivi Sirén on puolestaan kisapaikalla ensimmäistä kertaa. Vapaaehtoisena toimiminen viime vuoden edustajakokouksessa Helsingissä oli Sirénille mieluisa kokemus, ja kansainvälinen toiminta on hänen sydäntään lähellä. Sirén on samoilla linjoilla johtajan roolista Horellin kanssa.

- Tärkeimmäksi koen toimia kontaktina järjestäjiin päin Villachissa, jotta joukkueet ja joukkueiden johtajat saavat täysin keskittyä kisoihin. Minä ratkaisen ongelmat heidän puolestaan, toteaa Sirén.

Suomesta kisaamaan lähtee tänä vuonna yhteensä 11 joukkuetta; nuorten sarjaan Kaarinan-Herralan VPK, Åbolands Brandkårsförbund rf ja Salon VPK; miesten A-sarjaan Nummelan VPK, Nurmon VPK, Taivassalon VPK ja Pyhäsalmen VPK; miesten B-sarjaan Nurmon VPK ja Nuijamaan VPK sekä naisten A-sarjaan Nummelan VPK ja Taivassalon VPK. Joukkueiden ja delegaatiojohtajien lisäksi paikalle lähtee 11 tuomaria, kolme tulkkia ja nuorisokomission edustajat – kaikkiaan komea 134 hengen edustusto.

Joukkueita on monenlaisia; Åbolandsilla on tyttöjoukkue ja mukaan mahtuu myös sekajoukkueita, kuten Pyhäsalmi. Kyseisessä joukkueessa kisaava Tea Aittokoski näkee roolinsa samanlaisena kuin muidenkin joukkueen jäsenten.

- Olen ollut mukana palokuntatyössä yli kymmenen vuotta, joten tuntuu luontevalta myös kuulua kilpailujoukkueeseen. Sekajoukkueessa ei mielestäni ole erottuvia tekijöitä, jokaista kohdellaan samanarvoisesti, oli sitten mies tai nainen, nuori tai hieman vanhempi, Aittokoski toteaa.

 

Onnistunut kisasuoritus luodaan talvipakkasilla

Huippuunsa hiottu kisasuoritus kestää vain hetken, mutta onnistuneen vedon ensimmäiset askeleet on luotu jo kuukausia aiemmin. Kisoihin valmistautuminen sisältää moninaisia asioita.

- Kisoja ennen tulee huomioida matkan rahoitus, harjoittelukaluston, -paikan ja aikataulujen suunnittelu, yhtenäinen kilpailuvarustus, tiedottaminen koteihin, matkustamisen suunnittelu, yhteistyö muiden Suomen joukkueiden kanssa ja paljon, paljon muuta, listaa Nurmi.

Salon ensikertalaisten valmistelut ovat kuitenkin sujuneet yllättävän hyvin, ja osan kiitoksista saa Taivassalon VPK, joka on jakanut neuvoja monen vuoden kokemuksestaan. Haasteita kuitenkin riittää jokaisella joukkueella.

- Kevät on ollut haasteellista. Harjoitusaikataulujen laatiminen on ollut vaikeaa, koska joukkueiden jäsenillä on omat kiireensä ja vuorotyöt menevät usein ristiin, toteaa Taivassalon miesten A-sarjan joukkueen Jouko Koski. Syväniemi on samaa mieltä.

Toinen merkittävä haaste on ollut matkakassan kerryttäminen – kisoihin lähteminen ei ole halpaa hommaa. Kunkin sarjan kaksi parasta saavat matka-avustuksen, joka kattaa kuitenkin vain pienen osan kustannuksista. Joukkueet ovat keränneet rahaa kioskitoiminnalla, inventaarioilla, talkoilla ja omavastuuosuudella. Kaikki ovat onnistuneet saamaan tarvittavan summan kasaan.

Pyhäjärvellä – tiettävästi kisojen pohjoisimmalla joukkueella – luonnonvoimat ovat lisänneet oman haasteensa valmistautumiseen.

- Harjoituksia ei ole pystytty tekemään ulkokentällä runsaan lumen takia. Kalustoa on harjoiteltu hallissa, mutta lumi on estänyt suorituksen viemisen loppuun kokonaisuutena, kertoo Syväniemi.

- Valmisteluja on tehty pitkin talvea jo, ja harjoitukset ulkona lisääntyvät nyt ilmojen salliessa. Varusteiden ja sponsoreiden hakua on tehty koko tämä vuosi. Yhtenäinen varustus on hyvin tärkeä joukkueen hengen luomiseksi ja erottautumiseksi paikan päällä edukseen. Nuorten joukkueiden vastuulla on lisäksi muun muassa esitys ”Kansojen esittäytyminen” -tilaisuudessa ja Suomen infoständin tarvikkeiden hankkiminen ja siitä huolehtiminen paikan päällä, kertoo nuorten delegaation johtaja Päivi Sirén.

SPEK:n ja delegaation vastuulla on huolehtia osallistumismaksujen rahoituksesta Palosuojelurahaston kautta, karsintakilpailujen järjestämisestä, kansainvälisisistä tuomarikoulutuksista, joukkueiden ilmoittamisesta kilpailuihin sekä monista muista käytännön ennakkovalmisteluista.

- Tähän mennessä valmistelut ovat sujuneet mukavasti. Suomi vastaa Nuorisokomissiossa myös palokuntanuorten leiriolympialaisten järjestämisestä yhdessä paikallisten järjestäjien kanssa, kertoo Horelli.

 

Voitolla yöhön, kuten Pyhäsalmi aikoinaan

Vaikka Villachin viikolla kansainvälistytään ja kehitetään palokuntahenkeä, kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea kovatasoinen kisa, johon joukkueet harjoittelevat tosissaan. Keski-Euroopan taso kovenee vuosi vuodelta, mutta suomalaisjoukkueet eivät ole laittamassa kynttilöitään vakan alle.  

- Taivassalon miesten joukkue tavoittelee hopeasarjaa, mikä kuitenkin vaatii täydellisen onnistumisen ja parhaan kalustoajan koskaan, kertoo Koski.

Pyhäsalmi on poikkeus suomalaisissa joukkueissa paitsi harjoitusolosuhteidensa vuoksi, myös siinä mielessä, että se on ainut suomalainen joukkue, joka on kruunattu voittajaksi. Joukkue voitti vuonna 1963 Ranskan Mulhousessa miesten A-sarjan. Vaikka voitosta on jo hetken aikaa, Pyhäsalmi on valmis uusiin torijuhliin.

- Tavoitteena on olla vähintään Suomen paras ja siitä ylöspäin, linjaa Syväniemi.

Salon nuorisojoukkue puolestaan lähtee aina voittamaan.

- Mutta Itävallan-reissulta odotamme erityisesti uusia kokemuksia ja mahdollisuutta tutustua palokuntatoimintaan ulkomailla sekä ennen kaikkea uusia tuttavuuksia ja ystäviä, lisää Nurmi.

- Jo itse pääsy MM-kisoihin oli oikeastaan päätavoitteena, joten nyt mennään vain tekemään parhaamme, pitämään hauskaa ja katsomaan, mihin se riittää, täydentää Salon joukkueessa kisaava Akseli Lehto.

Delegaation johtaja Horelli näkee suomalaisjoukkueiden mahdollisuudet hyvinä, erityisesti nuorten joukkueiden osalta, vaikka luvassa onkin kovia vastuksia.

- Suomen joukkueet ovat parantaneet vuosi vuodelta ja tekevät parhaansa kilpailusuorituksissa. Kansainvälinen taso on kuitenkin todella kova ja monissa muissa maissa käydään todella kova kilpailu siitä, kuka pääsee edustamaan omaa maataan.

 

Aina ei mene kuten Strömsössä – mutta kaikesta selvitään

Kun tuhansia ihmisiä eri kulttuureista kokoontuu yhteen, täysin ilman ongelmia ja kommelluksia ei selvitä. Kisajoukkueiden busseihin on murtauduttu, bussi on hajonnut jo menomatkan alussa, joukkue on päätynyt tulkkaamaan liikenneonnettomuudessa ja harjoituksissa on murtunut jalka. Lisäksi esimerkiksi kielen kanssa on ollut haasteita, osaavista tulkeista huolimatta.

- Vuoden 2007 Ruotsin kilpailutapahtuman pääsääntöinen kokouskieli oli englanti, mutta delegaatiojohtajien kokouksessa saksalaiset puhuivat kuitenkin saksaa. Yhdessä aamukokouksessa käytiin pitkä keskustelu kilpailustadionin sanität-järjestelyistä. Vähän heikolla saksalla ihmettelimme, että mikä niissä wc-tiloissa on ongelma, kunnes lopulta ymmärsimme, että kokouksessa keskusteltiin ensiapuvalmiudesta, muistelee Horelli.

 

Kisoissa on kyse paljon muustakin kuin suorituksesta

Kansainvälisillä kisoilla on suuri merkitys palokunnille. Horellin mukaan kansainvälinen palokuntakilpailutoiminta luo osaltaan edellytyksiä vapaaehtoispalokuntatoiminnalle ja osallistuminen kilpailuihin auttaa näkemään sen laajana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana.

- Ylipäätään CTIF-kilpailutoiminta tuo räväkkyyttä ja nopeutta myös pelastustoimintaan ja uskaltaisin väittää, että mukana olevat joukkueet suoriutuvat myös onnettomuuspaikalla keskimääräistä rivakammin esimerkiksi perusselvitysten tekemisessä. 

Koski komppaa Horellia. Kilpailutoiminta lisää yhteistyötä ja vahvistaa myös hälytysosastotoimintaa, sillä kisa käydään erittäin kurinalaisesti sääntöjen puitteissa. Kisa opettaa jäsenille palokuntatoimintaa, sillä siinä on tarkkaan määritellyt tehtävät kuten hälytyksissä operatiivisessa toiminnassakin. Kilpailutoiminta on tuonut Salossa uutta innostusta myös muuhun toimintaan; kisoihin valmistautuminen on muuttanut koko osaston toimintaa harjoituksista varainkeruun järjestämiseen.

- Lisäksi kisainnostus on tarttunut hieman myös muihin osastoihin, kertoo Nurmi.

Myös Sirén näkee kisojen olevan tärkeä yhteisöllisyyden ja yhteishengen luoja.

- Kotipalokunnassani Kaarinan vpk:ssa sanottiin, että harvalla ihmisellä on, sanotaan vaikkapa 40 kaveria, joille voi soittaa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ja saada apua mihin tahansa ongelmaan. Vpk-toiminta on sellaista.

Viimeisenä vinkkinä Horelli ja Sirén kehottavat ottamaan kaiken irti kisaviikosta.

- Harjoitelkaa kovaa ja treenatkaa viestijuoksun vaihtoja, Horelli vinkkaa.
 

Seuraa kisailijoita CTIF:n somessa: 

  CTIF Suomi - CTIF Finland 

 CTIF_FI

  CTIF_FI

Teksti: Taina Hanhikoski


Ajankohtaista